Kisaaminen kouluratsastuksessa

shutterstock_217091854
Kouluratsastus on yksi suosituimmista hevosurheilun muodoista. Siinä ratsukko, eli hevosen ja ratsastajan muodostama pari, pyrkii suorittamaan radalla ennakkoon määrätyt liikesarjat mahdollisimman tarkkaan ja laadukkaasti siten, että hevosen ja ratsastajan vuorovaikutus on lähes näkymätöntä katsojille ja tuomareille.

Kouluratsastus on sekä Fédération Équestre Internationalen eli Kansainvälisen Ratsastajainliiton alainen kilpailulaji. Samalla kouluratsastus on myös olympialaji. Euroopassa ajatellaan kouluratsastuksen olevan kaiken ratsastuksen perusta. Kaikki ratsukot harjoittelevat kouluratsastusta jossakin vaiheessa. Esimerkiksi esteratsastajat harjoittelevat paljon myös kouluratsastusta, ja kutsuvat sitä sileäksi työskentelyksi. Tämä juontaa juurensa siitä, että kouluratsastusta käydään sileällä alustalla.

FEI:n kilpailusääntöjen mukaan kouluratsastuksen tehtävänä on tehdä hevosen liikkeistä joustavia, irtonaisia ja notkeita, mutta toisaalta hevosen tulisi olla luottavainen, tarkkaavainen ja eteenpäin pyrkivä siten, että sillä on miellyttävä ratsastaa. Näiden ohjeiden mukaan onkin tärkeää, että hevonen käyttää liikkuessaan koko lihaksistoaan. Oikeaoppisesti näin tehdessä hevosen tulisi kantaa suurinta osaa painosta takajaloillaan. Kouluratsastuksessa tehtävät liikkeet eivät siis ole näyttäviä temppuja, vaan niiden oikea tarkoitus on seurata hevosen liikkuvuutta. Kun ne tehdään oikein, voidaan tavoitteiden katsoa olevan toteutuneet.

Ratsastajan tehtävä kouluratsastuksessa on hevosen hallinta hyvin hienovaraisin elkein sekä liikkein. Tämä koskee kaikkia askellajeja ja onkin hyödyllinen taito aivan kaikenlaisessa ratsastamisessa. Kouluratsastuksesta on olemassa kahta eri muotoa, korkea kouluratsastus ja klassinen kouluratsastus. Nykyinen kouluratsastus ja niissä käytävät kilpailut pohjautuvat klassiseen kouluratsastukseen.