Ruotsinpuoliverinen

Monissa Euroopan maissa on jalostettu lämminverisiä rotuja, tai puoliverisiä, astuttamalla alun perin ulkomailta tuotettuja arabialaishevosten jälkeläisiä muihin, yleensä paikallisiin kylmäverisiin rotuihin. Ruotsinpuoliverinen on muissa kielissä nimeltään lämminverinen, varmblod alkukielellä, mutta myös termiä puoliverinen, halvblod, käytetään Ruotsissa arkikielessä.

Laji kehitettiin 1800-luvulla risteyttämällä ulkomaisia lämminverisiä ruotsalaisiin hevosiin: jo 1700-luvulla oli maahan tuotu monesta eri maasta monenlaisia lämminverisiä, esimerkiksi Saksasta ja Espanjasta, mutta ilman määrätietoista jalostusta hevosten laatu alkoi huolestuttavasti laskea ja 1800-luvulla aloitettiin järjestelmällinen jalostustoiminta. Maahan tuotettiin Englannista englannintäysverisiä ja angloarabeja, ja Saksasta hannoverilaisia ja trakehnerilaisia. Pyrkimys oli luoda rotu, joka olisi tasalaatuinen ja soveltuisi hyvin ratsuväen tarpeisiin, ja samalla yksityishenkilöiden käyttöön ratsastukseen. Flyingeen ja Strömsholmiin perustettiin kuninkaalliset siittolat. Kaiken tämän siittämisen tuloksena ruotsalainen perinteinen maatiaishevonen katosi etelästä käytännössä kokonaan, meillä on siitä muistona kuitenkin pohjoisruotsinhevonen.

Jalostuspyrkimyksissä selkeästi onnistuttiin yli odotusten. Ruotsinpuoliverinen on menestynyt nykyäänkin vallan loistavasti kouluratsastushevosina, johon ne sopivat erityisen hyvin, ja este- ja kenttäratsastuksessa. Niitä on viety suurin määrin Eurooppaan ja USA:han tästä syystä.