Suomalaiset puoli- ja lämminveriset

Suomessa on puoliverinen ratsurotu, suomenpuoliverinen, jota jostain syystä usein kutsutaan nimellä FWB, lyhenteenä Finnish Warm Blood. Englannissa lämminverisikis luokitellut rodut ovat useimmiten muualla nimeltään puoliverisiä.

Suomenpuoliverisen kasvatus alkoi 1920-luvulla, kun haluttiin kehittää kotimainen kanta puoliverisiä ratsastuskäyttöön. Ensisijainen käyttökohde oli armeijan ratsuväki, vaikka suomenhevosia käytettiin yleisesti ratsuina, niitä ei pidetty siihen ideaaleina: ainakin upseereille piti saada jalommat hevoset. Suomen puoliverisen esi-isät tuotettiin Euroopasta, tyypiltään se on Ruotsin puoliveristä hiukan kevyempi. Hevosia on lähinnä Suomessa, eikä rotu ole kovin monilukuinen, niitä käytetään sekä kouluratsastuksessa että valjakkohevosina.

Suomessa on paljon lämminverisiä ravureita, joiden siittäjät on nykyään useimmin tuotettu Amerikasta. Ensimmäisiä Suomeen tuotettuja lämminverisiä ravureita olivat Kekkosen Neuvostoliiton johtajalta Nikita Hruštšovilta 1958 lahjaksi saadut, joista yhden, Suosikin, varsa Tamara voitti kaikkein ensimmäiset lämminveriskisat 1960: lämminveristen mukaanoton arveltiin lisäävän kiinnostusta raviurheiluun, joka oli ollut menettämässä katsojia. Nykyään ravihevoset ovat järkiään amerikanravureita, joiden nopeus osoittautui 1980-luvulla ylivoimaiseksi, mutta ravikilpailuihin osallistuvilta hevosilta ei vaadita tiettyä rotua tai puhdasverisyyttä.